Juoruilu on tuhoava voima

”Älä liiku panettelijana kansasi keskellä.” (3. Moos. 19:16)

Tänä päivänä on erittäin helppoa heittää synkkiä epäilyksen varjoja toisten ihmisten päälle. Sosiaalinen media takaa sen, että siellä voidaan levittää jopa nimettömänä kaikenlaisia huhuja ihmisistä, joista emme pidä. Huhujen levittäminen ja juoruilu on Jumalan silmissä vakavampaa kuin uskommekaan.

Juoruilu on valitettavasti melkoisen yleistä kristittyjen keskuudessa. Joskus näyttäytyy siltä, ettei sitä rekisteröidä ollenkaan synniksi; se puetaan hurskaaseen kristilliseen ”huoleen” ja ”vastuuseen”.

Juoruilu on houkuttelevaa, koska me saamme siitä merkillistä mielihyvää. Ehkä ainakin osa mielihyvästä tulee siitä, että painamalla toisen otsaan ikäviä leimoja, koemme itse olevamme parempia. Ehkä hetkellisesti voime unohtaa oman syntisyytemme.

Juoruilu on vakava synti ja tuhovoima. Se myrkyttää kaikkia niitä, jotka ovat ikävien huhujen kuulijoita ja tuhoavat ne, jotka ovat kohteena. Koska juoruilu tapahtuu yleensä kohdehenkilön seläntakana, totuus ehtii moneen kertaan muuttua panettelun edetessä. Kuinka monet ovatkaan joutuneet jättämään seurakunnat juoruilun takia!

Jeesus antoi hyvän ohjeen niissä tapauksissa, joissa näemme ystävämme tekevän syntiä tai joutuvan sivuraiteelle: ota suoraan yhteyttä asianosaiseen ystävään ja kerro huolesi hänelle (Matt. 18:15). Tämä ohje on sielunhoidollinen: siinä epäilyksen alla olevan ihmisen on mahdollisuus kohdata asia suoraan sen ihmisen taholta, jolle on noussut jonkinlainen huoli. Suora kohtaaminen laittaa pienelle paikalle sen, jolla on jotain sanottavaa ja estää vääränlaisten motiivien vaikutukset.

Minusta siis hyvänä ohjeena olisi seuraava: jos kuulet keneltä tahansa ikävän ”tosiasian” jonkun toisen elämästä, älä ota sitä kuuleviin korviisi. Ja pidä huoli siitä, ettet jatka jutun kertomista eteenpäin. Ja jos itse olet huolissasi jostain toisesta, ota kyseiseen henkilöön itse yhteyttä. Rakkaus löytää kyllä keinot. Mutta jos kyse on juoruilun vietistä, sillä vaikuttimella ei lähimmäistä voida kohdata suoraan.

Tarpeelliset tarkastuskäynnit

”Jos ihmisen ihoon tulee nystyrä, hilseilevä ihottuma tai vaalea laikku ja se muuttuu hänen ihollaan spitaalitartunnaksi, hänet on vietävä pappi Aaronin tai jonkun hänen sukuunsa kuuluvan papin luo.” (3. Moos. 13:2)

Kolmas Mooseksen kirja kuvaa usean sivun verran erilaisia spitaalitapauksia. Spitaali on Raamatussa synnin vertauskuva ja siksi ohjeet ovat ajankohtaisia myös meille.

Lainaamassani tekstissä on epäselvää, sairastiko henkilö spitaalia vai oliko kyseessä esimerkiksi ihottuma. Huomaa, ettei silloin ohjeena ei ollut mennä lääkärin luokse, vaan papin.

Meidänkin elämässä on asioita ja tilanteita, joissa emme ole varmoja Jumalan tahdosta. Joidenkin asioiden kanssa joudumme miettimään, ovatko ne Jumalan tahdon vastaisia, eli syntiä. Mitä silloin on hyvä tehdä? Turvaudumme 3. Mooseksen kirjan ohjeeseen ja hakeudumme Ylimmäisen pappimme eli Jeesuksen seuraan.

Jeesukselle on hyvä kertoa kaikki ne asiat, joissa emme osaa itse tehdä päätöksiä tai joissa emme tiedä, mikä on oikea suunta. Daavidkin rukoilee Psalmeissa Jumalaa tutkimaan häntä ja johdattamaan hänet oikealle tielle.

Jeesus tietää meitä paremmin, mikä on meille hyväksi ja mikä taas on viemässä meitä umpikujaan. Umpikuja tarkoittaa usein kärsimystä syntiemme tähden. Kun annamme asiamme Hänelle, voimme olla varmoja, että Hän opastaa meitä ja kertoo, miten toimia.

Hänelle saa kertoa senkin, ettei haluaisi toimia oikein. Synti houkuttaa ja monesti olemme voimattomia niiden houkutusten edessä. Mutta turvautuessamme Jeesukseen, Hän itse vaikuttaa meissä oikeaa tahtomista ja hyviä valintoja.

Jos tietäisit minun syntini

”Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, tulevat ne lumivalkeaksi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat villanvalkoisiksi.” (Jes. 1:18)

Vaikka seurakunnissa opetetaan toistuvasti armoa ja syntien anteeksiantamusta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tähden, tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka kokevat jääneensä omien syntiensä vangeiksi. He kyllä uskovat Jeesuksen sovittaneen yleisesti ihmisten synnit mutta samalla ajattelevat, että ”jos vain tietäisit minun syntini, niin ymmärtäisit, ettei Jumala voi hyväksyä minua yhteyteensä”.

Saatana on mestari kiduttamaan meitä kristittyjä menneillä ja nykyisillä synneillämme. Hän on taitava muistuttamaan henkilökohtaisessa historiassamme tapahtuneista epäonnistumisista; Hän nostaa niitä mieleemme jatkuvasti ja jopa Raamattua käyttäen osoittaa, ettemme voi saada syntejämme anteeksi.

Hän on myös erittäin sinnikäs syyttäessään meitä kaikista nykyisistä lankeamisistamme. Hän osoittaa sormensa elämämme laadun suhteen ja lähes vääjäämättömästi todistaa, ettemme voi tällaisinamme olla Jumalan hyväksynnän ja rakkauden kohteita.

Miten helposti me uskommekaan Saatanan valheet! Käperrymme itsesääliin ja haluamme piiloutua sekä Jumalalta että toisilta kristityiltä.

Jesaja kirjoittaa verenpunaisista synneistä. Ne kuvaavat kaikkea sitä synnin kirjoa, jota ihmisen elämässä voi olla. Ne kuvaa sekä menneitä että niitä syntejä, joiden kanssa edelleen tappelemme. Ne kuvaavat pieniä ja suuria syntejä, tahallisia ja tahattomia. Mitä niille tapahtuu? Ne muuttuvat täysin valkeiksi. Miksi? Koska Jeesuksen veri pesee puhtaaksi jokaisesta synnistä, joka uskalletaan puolustelematta kertoa Jumalalle.

Kerron sinulle vielä salaisuuden. Luultavasti sinun epäonnistumisesi eivät ole sen suurempia kuin muidenkaan. Ja Jumalan silmissä kaikki ovat yhtä syntisiä. Olipa syyllisyytesi kuinka suurta tahansa, Jeesus tahtoo ottaa sen omakseen. Vastineeksi Hän tahtoo lahjoittaa sinulle hyvän ja puhtaan omantunnon.

Salatut synnit ovat raskas paino

”Sillä syntieni taakka on kohonnut yli pääni. Kuin raskas kuorma se painaa minua yli voimieni.” (Ps. 38:5)

Älä uskoo petusta, jonka mukaan kristitty ei tee enää syntiä. Kristitty on yhtä aikaa syntinen ja pyhä – itsessään hän on vajavainen, heikko ja syntinen, Kristuksessa hän on täydellinen ja pyhä.

Daavid koki elämässään synnin raskasta painoa. Hän kirjoitti kokemuksiaan sellaisen synnin painosta, jota ei oltu viety Jumalan eteen ilman selittelyjä.

Me monet koemme häpeää syntisyytemme tähden. Haluamme vaieta synneistämme ja mennä piiloon, koska emme voi uskoa, että meitä voitaisiin armahtaa. Piiloissamme yritämme parantaa itseämme vain huomataksemme, että synnin kierre pahenee.

Salatut synnit johtuvat juuri häpeästä. Ehkä olemme joskus yrittäneet kertoa ongelmistamme jollekin ystävällemme mutta joutuneet huomaamaan, että myötäelämisen ja avun sijaan olemme saaneet tuomitsevia katseita ja asenteita?

Salatut synnit elämässämme ovat niistä lankeamisia ja ongelmia, joista emme uskalla kertoa kenellekään, emme edes Jumalalle. Ne muodostuvat aikaa myöten aina raskaammaksi painoksi yllemme ja jossain vaiheessa ne kuluttavat kaikki voimamme.

Jeesus Kristus kutsuu meitä tänäänkin Hänen valkeuteensa. Hän pyytää meitä ulos häpeän ja epäonnistumisten täyttämästä elämästä ja tahtoo lahjoittaa meille varman ja kattavan anteeksiantamuksen ja armon. Hän ei pyydä meitä korjaamaan itse elämäämme, koska tietää, ettemme siihen kykene.

Syntien paino on meille liian raskas kantaa. Juuri sen painon Vapahtajamme tahtoo ottaa harteiltamme ja lahjoittaa meille vapauden. Miten se voi tapahtua? Se toimii siellä, missä syntinen ihminen uskaltautuu kertomaan Jeesukselle kaiken sen, mitä haluaisi piilotella.

Ehkä olet mielestäsi langennut jo liian monta kertaa? Tai ehkä olet langennut liian pahasti? Ehkä ajattelet, ettet pysty enää kohtamaan Jeesusta häpeäisi tähden? Mutta tiedätkö mitä? Juuri sinua Hän rakastaa ja juuri sinun syntisi Hän haluaa antaa anteeksi, tänään!

Häpeä aiheuttaa piiloutumisen

”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin sumun. Palaa minun luokseni, sillä minä olen sinut lunastanut.” (Jes. 44:22)

Häpeällä on valtava voima. Se kuiskii meille miten surkeita, epäonnistuneita ja huonoja olemme ja pakottaa meidät käpertymään itsesääliin.

Häpeä on saatanan työkalu, jolla se estää meitä kohtaamasta Kristustamme. Saatana osoittaa meidän syntejämme ja ongelmiamme ja saa meidät uskomaan, ettei Jumala kykene hyväksymään yhteyteensä näin surkeita kristittyjä.

Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat piilossa häpeän tähden. Jokin menneisyydessä tai nykyisyydessä painaa niin, että he pelkäävät tulla Jumalan luokse. Ja olen monesti kokenut itsekin syvää häpeää elämästäni ja itsestäni ja piiloutunut Jumalalta.

Kun saatana haluaa painaa meidät häpeään, Jeesus Kristus haluaa houkutella meidät esiin piiloistamme. Hän tahtoo vapauttaa meidät syyllisyydestämme ja häpeästämme.

”Palaa minun luokseni” on jatkuva kutsu meille jokaiselle. Kristuksella riittää armoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Hänellä riittää kaikkea sitä, mitä meiltä puuttuu.

Jumala lupasi pyyhkiä Israelin synnit pois kuin pilven. Israelin kansan synnit olivat synkät, suuret ja painavat. Jos Jumala lupasi pyyhkiä ne pois, aivan varmasti Hän pyyhkii pois myös sinun suuret syntisi. Ja häpeän tilalle hän painaa leiman ”Rakastettu”.