Jeesus sanoi opetuslapsilleen: “Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. (Matt 16:24)
Olen huomannut, että aika usein elämän taakat, sairaudet ja muut huolet yhdistetään siihen ristiin, joka meidän täytyisi ottaa kannettavaksi. Murheiden ja huolien keskellä kamppaileva uskova saattaa sanoa: “Jokaisella meillä on ristimme. Tämä on minun ristini, joka minun täytyy kantaa”.
On totta, että Jeesus puhui ristin kantamisesta, mutta tämä uskovan kannettavaksi tarkoitettu risti ei tarkoita sellaista vaivaa tai murhetta, jonka kuka tahansa ihminen voi kohdata elämässään. Eihän Jeesus muuten olisi kohdistanut sanojaan nimenomaan seuraajilleen. Ristin kantaminen on jotakin sellaista, joka liittyy Jeesuksen seuraamiseen. Sellaista, joka ei tule muiden kuin ainoastaan Jeesuksen omien osaksi.
Raamatun mukaan Jeesuksen seuraajat joutuvat kohtaamaan vainoa ja pilkkaa. Heitä häväistään sen vuoksi, että he tunnustautuvat Jeesuksen omiksi. Heistä valehdellaan ja heistä tehdään syyllisiä asioihin, joihin heillä ei ole mitään osuutta. He voivat menettää henkensäkin Jeesuksen nimen tähden. Tätä tarkoittaa risti ja sen kantaminen. Jeesuksen seuraamista häpeästä ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta välittämättä, maksoi mitä maksoi.
Kun ymmärrämme mitä ristin kantaminen tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita, voimme suhtautua oikein myös huoliimme ja ongelmiimme. Ne me saamme antaa Jumalan käsiin. “Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.” (1 Piet 5:7) Niin kauan kuin ajattelemme elämän huolten olevan meille tarkoitettu risti, emme osaa luovuttaa niitä Jumalalle, koska emme usko, että hän edes haluaisi ottaa niitä meiltä.
Rakas ystävä! Päästetään irti niistä kaikkein vaikeimmistakin asioista ja annetaan ne Taivaalliselle Isällemme. Hän tietää tasan tarkkaan, miten elämämme solmut avataan, ja hän myös haluaa tehdä sen.
Kirjoittaja: Johanna Sarento
Johanna ja Markku Sarennon sydämellä ovat erityisesti Jumalan lapsena eläminen ja Jeesuksen sovitustyö. He ovat kirjoittaneet näistä aiheista kirjat Isän lapset ja Paluu armoon.
Markku ja Johanna Sarennon www-sivut
