Muistatko tosielämästä tai elokuvista sellaisia lämpökameroita, joilla tarkastetaan esimerkiksi luontoon eksyneitä ihmisiä? Niissä kameroissa näkyy ihmisen lämpö punaisena muun luonnon ollessa sinistä tai harmaata.
Entä jos näkisimme maailmaa Jumalan silmin eli Hänen lämpökamerallaan? Entä jos tässä kamerassa paistava hehku näyttäisi maailmassa olevaa kärsimystä, kipua ja hätää? Miten paljon sitä näkyisi? Näkisimmekö sitä kristittyjen keskuudessa? Näkisimmekö punaista omassa lähipiirissämme?
Muuttuisiko asenteemme ja samalla elämämme, jos näkisimme maailmaa ja ympäröivää todellisuutta Jumalan silmin? Alkaisimmeko arvioida ihmisiä eri tavalla, jos näkisimme heidän sisällään olevan sammumattoman kivun ja kaipuun? Heräisikö meissä oikeassa olemisen ja ohjeistuksien antamisen sijaan sääli ja halua auttaa?
Mitä antaisimme kärsiville ystävillemme? Jeesus sanoi: “Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” Mitä olemme saaneet lahjaksi? Jeesukselle on siihenkin vastaus valmiina: “Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan…” Puolestamme kärsinyt ja kuollut Jumalan Poika on Jumalan lahja. Hänen takiaan olemme saaneet kokea Jumalan armoa, anteeksiantamusta ja rakkautta. Tulisiko sitä jakaa nyt toisille? Entä jos he eivät sitä ansaitse? En minäkään. Entä jos he eivät ole tehneet oikeanlaista parannusta tai yrittäneet riittävän kovasti muuttaa itseään?
Me tarvitsisimme kipeästi Jumalan kiikarit, jotta juoksisimme viemään lohdutuksen sanomaa tarvitseville. Kun näkisimme ihmisten hädän ja sisäisen itkun, meissä olevat esteet ja rajoitukset murtuisivat. Havahtuisimme äänettömästi huutavaan hätään ja olisimme valmiita viemään sanomaa rakastavasta Vapahtajasta.
Minulle tuli mieleen tuosta alusta, että Jumala näkee meidät kuin lämpökameralla:)