“Elisa vastasi: `Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan.´” (2. Kun. 6:16).
Elisan tilanne oli epätoivoinen. Aramin joukot piirittivät hänet eikä pakoreittiä ollut. Päivät näyttivät olevan luetut.
Elisa ja hänen palvelijansa kokivat tukalan tilanteen päinvastaisilla tavoilla. Palvelija oli realisti ja näki faktat. Elisa katsoi uskon maailmaan ja oli luottavaisella mielellä.
Nämä kaksi katsantokantaa määrittelevät vaikeina aikoina meidän jaksamisemme keston. Omassa Dootanissa ollessamme voimme katsoa olosuhteitamme ja taittaa pienen toivon kuin heinänkorren. Tai sitten voimme katsoa olosuhteitamme kauemmaksi. Tai sanoisinko lähemmäksi?
Dootanissa vihollinen ärjyy ja pelottelee. Se haluaa, että menetät elämänhalusi ja luovutat. Mutta siellä on myös Jumalan sotajoukot suojelemassa sinua. Älä siis pelkää!
