Meillä kristityillä on alituinen taipumus tarkastella itseämme ja omaa uskoamme. Monesti ahdistelemme sitä, että emme ole riittävän hengellisiä tai että taistelemme edelleen samojen syntien ja ongelmien kanssa.

Sielunvihollinen on myös taitava kääntämään huomiomme oman nuttumme sisälle ja saamaan meidät ahdistuneiksi siitä mitä itsessämme huomaamme. Se sanoo meillle, että jos olisimme todella kunnon uskovia niin rukoilisimme enemmän, lukisimme enemmän Raamattua ja niin edelleen. Tai että jos todella rakastaisimme Jumalaa, olisimme jo onnistuneet voittamaan ongelmamme.

Pyhän Hengen ääni on aivan toisenlaista. Se saa meidät pois jatkuvasta itsetarkkailusta ja kiinnittää huomiomme meidän puolestamme elämänsä uhraavaan Jumalan Poikaan. Mikä ilo sielulle syntyykään siitä löydöstä, että hän saa lakata tarkastelemasta ja parantelemasta itseään ja vain levätä Jeesuksen täytetyn työn varassa!

Rohkaisen itseäni ja sinua elämään tänään Jeesuksen varassa, ei itsemme varassa.