Koitti kuudes päivä.

Maa hengitti perustuksistaan asti,
vuoret seisoivat jylhinä vartiossa,
vedet lepäsivät kuin unessa
ja puut notkuivat hedelmissään.
Kaikki oli kuin lahjaa,
jota kukaan ei ollut vielä pyytänyt.
Kaikki oli valmista ihmistä varten.

Hiljaisuus odotti Hänen sanaansa.

Niin Jumala muovasi ihmisen
omaksi kuvakseen
siitä maan tomusta, jonka oli tehnyt,
ja henkäyksellään sytytti elämän.
Ja ihminen avasi silmänsä maailmaan.

Ihmistä ei luotu
keskelle keskeneräisyyttä,
ei keskelle puutetta,
ei keskelle kiirettä.
Ihminen astui maailmaan,
joka oli täynnä Jumalan hyvyyttä.
Ennen ensimmäistä ihmisen työtä,
Jumalan työ oli valmis,
eikä ihmisen ensimmäinen täysi päivä
ollut työn tai ahertamisen päivä,
se ei ollut nääntymisen tai uupumuksen päivä.

Se oli päivä, jolloin Jumala kutsui ihmisen lepoonsa.

Siunattua ja levollista naistenpäivää! 💛