Sana ja rukous 1.10.2026 (vko 40)

”Daavidin virsi
Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.
Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.” (Ps.141:1-2)

Herra, minä korotan ääneni ja huudan avuksi Sinua, minä etsin apua ja kannan huoleni, kerron ahdistukseni sekä kaiken, mikä minua painaa.

Herra kiitos, että näet jokaisen askeleeni ja sen, että voimani ovat lopussa, eikä minulla ole turvapaikkaa, eikä kukaan enää välitä minusta.

Vastaa minulle pian, Herra, minun henkeni nääntyy, älä peitä minulta kasvojasi, suo minun varhain kuulla armoasi ja opeta minut tekemään sitä, mikä Sinulle kelpaa.

Olkoot rukouksemme uhrisavuna ja olkoot kohotetut kätemme ehtoouhri edessäsi, ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta meidät suurista vesistä yksin armosta iankaikkisen rakkautesi tähden.

Kauan emme enää jaksa; vie sielumme ulos pimeästä vankeuden satimesta kiittämään nimeäsi, silloin ystävät kokoontuvat ympärillemme, kun he näkevät Sinun tekevän meille hyvin.
(Psalmeista 141, 142, 143)

Jeesuksen Kristuksen Vapahtajamme voimallisessa nimessä. Aamen.

M.E.

Kommentoi tätä julkaisua lähettämällä se kommentti-nappulasta. Voit tehdä sen nimettömänä tai nimelläsi/nimimerkillä. Kommenttisi tarkastetaan ennen julkaisua.