”Daavid kysyi taas Herralta neuvoa ja Herra vastasi: ”Älä mene heitä vastaan vaan kierrä heidät takaapäin ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.” (2. Sam. 5:23)

Sota naapurikansoja vastaan olisi saattanut tuntua Daavidista, Israelin kuninkaasta jo rutiinitoimenpiteeltä. Kerta toisensa jälkeen hän kysyi Jumalan ohjeita ja vastaus oli suora yhteenotto ja voitto.

Daavidilla alkoi olla voittoja vyöllään jo aikamoinen nippu. Lisäksi Raamattu mainitsee, että Jumala vahvisti jatkuvasti hänen kuninkuuttaan ja mahtavuuttaan. Eikö kaiken loiston keskellä ollut houkutus luottaa aikaisempiin strategioihin ja omien sotajoukkojen ylivoimaisuuteen?

Daavidin suuruus tulee esiin siinä, että hän suostuu pysymään pienenä. Menneet erämaavuodet ovat opettaneet tärkeän läksyn: pysy lähellä Jumalaa. Se tarkoitti sitä, että hän kysyi Jumalan tahtoa jokaisessa risteyskohdassa ja tunsi oman tarvitsevuutensa.

Tällä kertaa taistelussa oli meneteltävä toisin. Jumala antoi ohjeet välttää suora kontakti ja odottaa askelten ääniä balsamipuiden päältä.

Herra kulkee edelläsi. Levitä elämäsi Hänen eteensä kuin kesäisen kaunis viltti ruohikolle ja odota askelten ääntä.