“Miksi punnitsette hopeaa maksuksi siitä, mikä ei ole leipää, ja annatte työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja sielunne nauttii yltäkylläisyydestä” (Jes. 55:2).
Jesajan sanat ovat yllättäviä. Hän kysyy, miksi teemme työtä ja hankimme ruuan tapaisia välttämättömiä asioita. Vastaushan on selvä: koska tarvitsemme niitä.
Jesajan kysymykset herättelevät lukijaa. Sanoissa on lupaus inhimillistä tasoa syvemmästä ravinnosta. Kun ihmisen sisin kaipaa merkitystä ja yhteyttä, sitä ei voi tyydyttää rahalla.
Jumala kutsuu meitä kuulemaan Hänen tarjoustaan. Ehkä kaiken kiireemme ja tavoittelumme keskellä emme aina ehdi pysähtymään. Kuuleminen vaatii seisahtumista ja rintamasuunnan kääntämistä.
Se on niin yksinkertaista että se on lähes ylivoimaisen vaikeaa. Herra Jeesus Kristus tahtoo lahjoittaa minulle ja sinulle tänään yltäkylläistä elämää. Se on kaiken päättelyn ja todennäköisyyslaskelmien ulottumattomissa.
Hyvää on tarjolla. Ilmaiseksi. Tänään.
