“´Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani´, sanoo teidän Jumalanne” (Jes. 40: 1).
Ei Jeesuksen aikana ollut syytä lohduttaa tai puhua lempeästi. Valtaosa kansasta eli jumattomasti naapuripakanoiden ajatusvirtoja seuraten. Maallistumisen vastaliikkeenä syntyi esimerkiksi fariseukset, puolue, joka käsitti vajaan miljoonan kokoisessa väestössä vain noin 6000 miestä.
Jeesuksen aikana oli tarpeen puhua kovaa. Jumalattomat (ihmiset ilman Jumalaa) tuli saada kääntymään pahuuksistaan. Temppeli oli auki ja lähes joka kaupungissa synagoga; ne kuuluttivat ihmisiä elämään oikein ja etsimään Jumalaa.
Raamatullista tietoa ei puuttunut, sen soveltamista rakkaudessa kylläkin. Jeesus oli raikas poikkeus. Hänet piti raivata tieltä – muuten olisi sanoma vesittynyt.
Mitä Jeesus sanoisit tänään? Mitä kirjoittaisit tähän tekstiin? Käyttäisitkö edelleen Jesajan sanoja “lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani”?
Luottaisitko vielä samaan sanomaan? Omiin sanoihisi?
