Pohjalla

Olen pohjalla
Vessanpönttö seuranani
Elämäni ryöppyää viemäriin

Miten niin vahvasta
Tuli ei-mitään
Minne usko jäi?

Sinun arpiset kädet
Todellisemmat kuin tämä posliini
Silittävät tahmaisia hiuksiani

Oletko sinä totta, Jeesus?
Et tyydy vastaamaan;
Silmäsi tuikkivat uutta

Arpesi kantavat minua
Tänään.
Tässä.

(Jaakko)

One thought on “Pohjalla

  1. Ihana runo, koskettava ja paljon puhuva. Älä juokse Jaakko älä juokse nyt.

Kommentoi tätä julkaisua

%d bloggaajaa tykkää tästä: