”Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt” (Jes. 49: 16).
Joskus nuoret rakastavaiset tatuoivat toistensa nimet ihoonsa, niin että toisetkin voivat nähdä tunteiden syvyyden. Tatuointi on rakkaalle syvä rakkaudentunnustus.
Jumala halusi kertoa tunteistaan kovasti kärsineelle Israelin kansalle. Kun kansa kyseli, onko Jumala jopa unohtanut heidät, Jumala vastasi tavalla, joka osoittaa syvää laskeutumista ihmisten tasolle.
Jumala ilmoittaa ”tatuoineensa” minun ja sinun nimesi omaan ihoonsa. Enkelit katselevat Kaikkivaltiasta ja näkevät sinun nimesi Hänessä.
Nuorten rakastavaisten onni voi päättyä ja nimet peitetään uudella musteella. Sinun nimesi Jumalan iholla ei poistu.
Juuri nyt Jumala katsoo nimeäsi, hymyilee ja ajattelee sinua lämmöllä!
Olen joskus ajatellut, että naulojen arvet Jeesuksen käsissä ovat noita taivaallisia tatuointeja. Tatuointien ottaminenhan on kuulemma kipeää puuhaa. Mutta Jeesuksen ”tatuoinnit” ne vasta kipeää tekivätkin. Ja ovat ikuiset.
Mutta on lohdullinen ajatus, että olemme ihan henkilökohtaisestikin, omalla nimellämme Jumalan iholla.