“Järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.” (Joh. 6: 18)
Jeesus lähetti opetuslapset iltayöstä Gennesaret -järven poikki toiselle rannalle. Matkalla tuli ankara myrsky ja opetuslapset olivat epätoivoisessa tilanteessa. He yrittivät kaikin voimin soutaa venettä tunnista toiseen ja vain hädin tuskin pääsivät eteenpäin.
Lopulta Jeesus käveli heidän luokseen veden päällä ja kaikki oli hyvin. Mutta miksi Hän ei tullut aikaisemmin? Miksi opetuslasten piti joutua niin epätoivoiseen myrskyyn ja miksi heidän tuli taistella sitä vastaan tuntikausia?
Samaa kysymme omassa elämässämme: Miksi olemme joutuneet tähän myrskyyn? Miksi Jumala ei edelleenkään auta ja käske myrskyn rauhoittua? Aikooko Hän ollenkaan pelastaa meitä?
Evankeliumeissa Jeesus tuntui monta kertaa viivyttävän apuaan. Hän ei tehnyt sitä kiusatakseen ihmisiä vaan kasvattaakseen heidän uskoaan.
Meidänkin uskoa kasvatetaan niiden loputtomalta tuntuvien aikojen keskellä, jolloin Jumala tuntuu vaikenevan.
Ehkä tänään sinäkin soudat ylivoimaista myrskyä vastaan? Saatat jo ajatella, että veneesi uppoaa pohjaan, voimasi ovat jo lopussa?
Et ehkä sitä huomaa – Jeesus on jo mukana myrskysi keskellä. Saat luovuttaa airot Hänelle, sillä Hän pitää sinusta ja tilanteestasi huolen. Odota Jeesuksen apua – Hän ei koskaan petä yhtäkään, joka turvaa Häneen!
