“Minua näet hävetti pyytää kuninkaalta sotaväkeä ja ratsumiehiä puolustamaan meitä vihollisia vastaan, koska olimme sanoneet kuninkaalle: `Meidän Jumalamme hyvä käsi on kaikkien niiden yllä, jotka etsivät häntä, mutta hänen voimansa ja vihansa on kaikkia niitä vastaan, jotka hylkäävät hänet.´” (Esra 8: 22).
Juutalainen Esra oli päässyt Persian kuninkaan Artahsastan hovin suosioon. Hän opiskeli pakkosiirtolaisuuden aikana Mooseksen kirjoja ja hänestä huokui taivaallinen viisaus.
Esra oli uskaltautunut puhumaan kuninkaalle juutalaisten Jumalasta, jota tämä oppi kutsumaan nimellä taivaan Jumala. Jotakin Esran opetuksessa ja olemuksessa oli niin houkuttavaa, että kuningas lähetti hänet Jerusalemiin varmistamaan pakkosiirtolaisuudesta palanneen jäännöksen hengellistä elämää.
Esra oli opettanut, että Jumala kykeni pitämään huolta niistä, jotka Häneen turvautuivat. Opetusta seurasi testi. Olisivatko sanat totta? Esra lähetettiin neljän kuukauden vaaralliselle matkalle. Jos hän pyytäisi kuninkaalta sotilaallista saattuetta, hänen uskonlujuutensa osoittautuisi sananhelinäksi.
Esra kääntyi Jumalansa puoleen ja päätti luottaa. Jumalan lupauksilla täytyi olla katetta. Ja niillä oli.
Jumala on luvannut huolehtia sinustakin. Uskallatko luottaa?
