Sinun turviisi minä pakenen

”Jumala, kallioni, sinun turviisi minä pakenen! Sinä olet kilpeni ja ja pelastukseni sarvi, vuorilinnani ja pakopaikkani. Sinä olet pelastajani, sinä pelastat minut väkivallasta!” (2. Sam. 22: 3).

Tämä pakopaikka on paikka, jonne ei tarvitse juosta; riittää, kun uskaltaa pysähtyä. Sinne ei tarvitse kiivetä, se on jo tasallasi. Sinun ei tarvitse pakata reppua selkääsi ja etsiä karttaa, tavoittelemasi suoja on aivan lähelläsi.

Jumala on enemmän kuin vuoreen kolottu suoja, korkealle rakennettu kaupunki tai rautainen kilpi. Hän on sielun turvapaikka silloin, kun elämä kaatuu päälle.

Tämä turvaisa paikka odottaa sinua ovet auki silloin, kun sinä et jaksa metriäkään eteenpäin. Sen vartiomiehet kuulevat nääntyneiden matkaajien tukahtuneetkin avunhuudot ja ovat valmiina hakemaan voimattomat kulkijat sisäänsä.

Sinun turviisi minä pakenen pahana päivänä. Sinä et kiellä suojaasi. Sinä olet aina läsnä ja uskollinen. Sinä tarjoat ihmeellisestä juuri sitä, mitä minä eniten kaipaan. Sinun turvastasi käsin jaksan jatkaa elämääni.

Tekijä: Jaakko Pirttiaho

kouluttaja, Kansan Raamattuseura

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s