Kerro eteenpäin:
- Share on Facebook(Avautuu uudessa ikkunassa) Facebook
- Email a link to a friend(Avautuu uudessa ikkunassa) Sähköpostitse
- Tulosta(Avautuu uudessa ikkunassa) Tulosta
- Share on WhatsApp(Avautuu uudessa ikkunassa) WhatsApp
- Share on Threads(Avautuu uudessa ikkunassa) Threads
- Share on Pinterest(Avautuu uudessa ikkunassa) Pinterest
- Share on LinkedIn(Avautuu uudessa ikkunassa) LinkedIn
- Share on X(Avautuu uudessa ikkunassa) X
- Jakamistapoja
- Share on Reddit(Avautuu uudessa ikkunassa) Reddit
- Jaa Tumblr palvelussa(Avautuu uudessa ikkunassa) Tumblr
- Share on Telegram(Avautuu uudessa ikkunassa) Telegram
- Share on Mastodon(Avautuu uudessa ikkunassa) Mastodon
- Share on Nextdoor(Avautuu uudessa ikkunassa) Nextdoor
- Share on Bluesky(Avautuu uudessa ikkunassa) Bluesky
Ihmettelen, mistä on kiinni, että sisäiset silmämme eivät näe Jeesusta eivätkä Jumalan valtakuntaa. Jos kerran Jumala on jo meissä, mitä meidän pitää tehdä, että tällainen sisäinen uskonpuhdistus voisi tapahtua? Jos saatana on asettanut verhon, ihminenkö voisi sen vetää syrjään? Eikö kaikki ole Jumalasta kiinni?
Raamatun äärellä ja hiljaisuudessa olen kyllä ollut – pitkäänkin – mutta sellaista kokemusta, jota voisi näkemiseksi kutsua, ei ole tapahtunut. En todellakaan tiedä, mitä muuta voi ihminen tehdä. Jos joku tietää, olisi hienoa, jos kertoisi.
Kärsimykset ja vaikeudet usein vain vahvistavat tuota verhoa: tunkevat väkisin silmien eteen ja valloittavat tunne-elämän kokonaan. Yritä siinä sitten kaiken sen läpi nähdä Jeesus.
Jatkoin asian pohtimista. Voisiko Jeesus tarkoittaa, että oppilaat näkevät hänet uudestaan sitten, kun hän on noussut kuolleista, ja sitten, kun hän palaa takaisin? Hänhän lupasi antaa toisen Puolustajan, Pyhän Hengen, joka asettuu sisimpäämme. Hänhän on henki, eihän henkeä voi nähdä, ei ruumiillisilla eikä sisäisillä silmillä. Hengellä on tosin välitön yhteys Isään ja Poikaan, ja Hengen kautta siis meillä myös.
Mutta tuo sisäinen näkeminen jää ainakin minulle hiukan salaisuudeksi. Toki minulla on mielikuva Jeesuksesta ja tietoisuus hänen läsnäolostaan, mutta en tiedä, voiko sitä kuitenkaan pitää ”sisäisillä silmillä katselemisena”. On jäätävä ihmettelemään.