“Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Sinulla ei saa olla muita jumalia” (5. Moos. 5: 5-7).
Kymmenen käskyn ensimmäiseen käskyyn sisältyy uskomaton lupaus: Jumala haluaa todella olla meidän Jumalamme ja ottaa meistä vastuun. Hän haluaa olla se, johon me turvaamme ja jolta odotamme kaiken hyvän.
Emmekö joudukin ahdistuksiin juuri sen takia, että muut turvat karisivat pois kyvyttöminä tuomaan apua? Vasta kun kristitty omissa pimeyksissään ymmärtää tämän lupauksen tarkoittavan sitä, että hän saa todella huutaa Jumalaansa avuksi hätäänsä, hän löytää todellisen aarteen.
Kun siis uskallat vedota tähän Jumalaan auttajanasi, pelastajanasi, elämänäsi, valonasi, pelastuksenasi ja turvanasi, silloin alkaa hengen maailmoissa tapahtua. Sillä Jumala on sanansa mittainen. Kun annat Hänen yksin olla sinun Jumalasi, hän valaisee pimeytesi ja tuo levon ahdistukseesi. Hän kykenee muuttamaan mahdottomat olosuhteesi tai sitten Hän muuttaa sinut, niin että tuot kunniaa Hänelle olosuhteittesi keskellä.
Anna Jumalan ottaa sinusta vastuu. Hän haluaa olla sinun Jumalasi, se, jonka puoleen käännyt hädässäsi ja jonka siipien suojaan jäät turvaan. Anna Jumalan olla Kaikkivaltias ja silloin sinä saat olla pieni ja avuton ihminen.
