”Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen.” (Luuk. 19. 6)

Jerikon kaupunki kuohui, kun Jeesus tuli sinne ja valitsi majapaikakseen Sakkeuksen kodin. Sakkeus oli epärehellinen veronkerääjä. Hänet tunnettiin Jerikossa ja häntä vihattiin. Jeesusta varmasti kyseltiin kaupungin arvovaltaisimpiin koteihin, mutta Hän valitsi toisin. Seurauksena oli yleinen paheksunta: ”Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen.”

Sakkeus tunsi kirjoitukset juutalaisen miehen tavoin. Vanhemmat ehkä toivoivat hänestä kunnon juutalaista, Jumalaa kunnioittavaa miestä, mutta toisin kävi. Sakkeus oli myynyt itsensä rahalle ja sen seurauksena hänellä oli ulkoisen hyvinvoinnin ohella tyhjä sisin. Se pakotti hänet seuraamaan Jeesuksen kaupunkiin tuloa puusta käsin. Hän ei varmasti olisi voinut arvata mitä tuleman piti. Jeesus osaa aina yllättää.

Sakkeus olisi ehkä halunnut välttää seuraavaa kohtausta. Jeesus pysähtyi juuri sen puun kohdalle, jossa Sakkeus oli ja samalla koko muunkin väkijoukon huomio kiinnittyi häneen. Yhtä-äkkiä kaupungin sylkykuppi oli kaikkien huomion keskipisteenä. Mitä Jeesus sanoisi? Kyläläisten mielipide oli varma – tuo mies ansaitsi kunnon tuliset nuhteet. Mutta Jeesus osoitti ystävyyttään ja kutsui itsensä seuralaistensa kanssa Sakkeuksen kotiin aterialle. Ateriayhteys oli ystävyyden osoitus.

Jeesus osoitti ystävyyttä ja arvonantoa väärineläneelle ja vihatulle miehelle. Hän osoitti armoa vailla ehtoja. Mitä siitä seurasi? Sakkeuksen elämä mullistui. Hän halusi alkaa korjata tekemiään vääryyksiä ja alkaa elää tuntemansa Jumalan lain mukaan. Armo synnytti halun luopua vääryyksistä.

Kun Jumalan armo saa olla järjestyksessään ensimmäisenä, sillä on vaikutuksensa. Kun järjestys käännetään toisinpäin, aletaan vaatia tekoja ennen armoa ja pyhitystä ennen anteeksiantamusta. Se ei ole enää kristinuskoa.