Maa on auki
hiljaa ja paikallaan.
Ei se itse voi kylvää, 
voi vain odottaa.
Lasken käteni multaan.

Väsyn,
hartiani painuvat,
taittuvat kuin kuiva korsi.
Ei auta sanani, ei voimani.
Vain Jumalan Sana nostattaa
sen mitä en osaa pyytääkään,
mutta sen, mitä tarvitsen.

Kylvän, vaikken tiedä,
mitä sato tuo,
sillä tiedän, kenelle maa kuuluu.

Ja siinä on lohtuni.