Meidän elämässämme voi olla ns ”helmasyntejä” tai vääränlaisia tapoja, joista on vaikea päästä eroon. Silloin elämä voi tuntua kuin junanraiteilla olemiselta, jotka koko ajan vievät hieman sivuun niiltä raiteilta, joilla pitäisi olla. Raiteet tuntuvat vääjäämättömiltä ja niitä tuntuu olevan mahdotonta kääntää oikeaan suuntaan. 

Mitä silloin tulee tehdä? Kun omat yritykset on tehty ja raiteita käännetty kaikin voimin tuloksetta, jää jäljelle epätoivoinen huuto Jumalan puoleen. Silloin kristitty onkin paradoksaalisesti parhaassa mahdollisessa asemassa. 

Raamatussa Jumalan omia kutsutaan usein ihmisiksi, jotka huutavat avuksi Herran nimeä. Se tarkoittaa sitä kristinuskon ydintä, että me huudamme sydämessämme Jeesusta pelastamaan meidät kaikesta siitä pimeydestä, jossa olemme. Se tarkoittaa sitä, että meissä itsessämme ei ole kykyä tai voimia pelastaa itseämme tai elää Jumalan tahdon mukaan, vaan pyydämme Jeesukselta kaiken tarvittavan. 

Väärillä raiteilla olevan tulee siis nähdä, että on menossa väärään suuntaan ja pyytää Jeesusta apuun. Hän kykenee oikaisemaan elämämme, nostamaan meidät kaikesta väärästä ja asettamaan meidät oikealle paikalle.