“Herra, palauta meidät ennallemme, niin kuin uomat täyttyvät vedellä Negevissä” (Ps. 126:4).
Virtaavat vedet ovat lakanneet, entisten jokien paikalla on nyt kuivuutta huutavat uomat. Vuosien myötä uomat ovat vain syventyneet, niiden kova maaperä huutaa kärsimystä ja toivottomuutta.
Sydämeni erämaassa on vain haalea muisto siitä, kuinka näiden uomien ympärillä kasvoi kauniit hedelmäpuut. Nyt kaikki tuntuu niin kuolleelta.
Herra, palauta minut ennalleen! Anna Sinun Henkesi ja läsnäolosi täyttää elämäni. Tee ihme ja saa kuivat uomani täyttymään, saa jokeni virtaamaan uudelleen.
Anna maaperäni herätä sateestasi ja laita sydämeni kukkimaan Sinulle kiitosta. Vaikka uomani ovat olleet kuivat jo pitkään, vain sana sinulta riittää palauttamaan minut ennalleen.
Sinä olet toivoni. Sinä muistat minut.
