“Enkö minä olekin käskenyt sinua: Ole luja ja rohkea! Älä säiky äläkä kauhistu, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljet.” (Joos. 1:9)
Näitäköhän Joosuan kirjan sanoja Daavid on mietiskellyt, kun hän ohjasi omaa sydäntään sanoen: “Odota Herraa. Ole luja, ja olkoon sydämesi rohkea” (Ps. 27:14)? Hänen sydämensä säikkyi elämän ahdistuksia ja hän muistutti itseään Kirjoituksista löytyvistä Jumalan lupauksista.
Joosua on hyvä esikuva meille uskon haasteista ja Jumalan lupauksista. Joosua oli inhimilliseltä kannalta aivan liian suurten vastusten edessä: viholliskansat olivat paljon lukuisammat, taisteluvalmiimmat ja aseistetummat. Ne tunsivat sitä paitsi Kanaanin maan maastotkin israelilaisia paremmin.
Joosua lähti liikkeelle Jumalan lupausten varassa. Jumala evästi häntä sanomalla useampaan kertaan: “Joosua, ole luja ja rohkea. Sinä tulet näkemään kauhistuttavia vastuksia, mutta älä unohda, että Minä olen sinun kanssasi.”
Näihin sanoihin myös Daavid vetosi. Samoihin sanoihin meidänkin on hyvä vedota. Kun oma sydämemme vapisee pelosta ja toivo on luikahtanut kuin laivarotta uppoavasta paatista, meidän on hyvä muistuttaa itseämme Jumalan todellisuudesta.
Kun Jumala on puolellamme, mikään vastustava voima ei pääse tuhoamaan meitä. Saatamme olla maahan kaadettuja, mutta viimeinen sana on aina Jumalan.
Ole siis luja ja rohkea! Muista, että Kaikkivaltias Jumala on kanssasi.
Olipa tuttu paikka Raamatusta. Kiitos siitä uskolliselle Herralle!
Sain tämän rippikoulusta Vivamossa 1961 muistoksi. Sana on kantanut tänne asti. Siunausta sinulle