“Mutta profeetta Haggai ja profeetta Sakarja, Iddon poika, profetoivat Juudassa ja Jerusalemissa asuville juutalaisille Israelin Jumalan nimessä” (Esra 5: 1).
Ovatko Jumalan lupaukset vain sananhelinää? Mitä niillä on merkitystä, kun elämä jatkuu päivästä ja vuodesta toiseen pelkkänä selviytymistaisteluna?
Näitä kysymyksiä mietti varmasti pakkosiirtolaisuudesta palannut pieni juutalaisväestö. He olivat lähteneet yltäkylläisyyden keskeltä kohti luvattua mutta tuhottua kotimaata Jumalan lupausten saattelemana. He alkoivat rakentaa temppeliä mutta jo alun jälkeen he kohtasivat niin hirveitä vastuksia, että työt keskeytyivät lähes 20 vuodeksi.
Miksi Jumala ei raivannut esteitä pois? Miksei hän muuttanut olosuhteita ja hävittänyt painostavia vihollisia? Sen sijaan hän nosti apuun kaksi ihmistä, Haggain ja Sakarjan. Mitä he tekivät? He kertoivat kansalle Jumalan lupauksia.
Kansa alkoi vastustuksesta huolimatta uudelleen rakennustyöt. Jos he katsoivat olosuhteitaan, he lannistuivat, mutta jos he kuuntelivat Jumalan Sanaa, he jaksoivat jatkaa työtään.
Etkö huomaa tässä Jumalan toimintamallin? Hän vahvistaa meitä Sanallaan, Raamatulla. Kun me opimme pitämään Raamatun totuuksia myrskyjä vahvempana ankkurina, löydämme levon.
Jumala lähettäköön tänään uuden Haggain lohduttamaan sinua Jumalan lupausten todellisuudesta.
