Nyt minä olen se maaperä

Luulin että tongit hiukan
Kääntelet
Ja tasaat.

Olen ollut kärsivällinen;
Kitkemisen jälkeen
hyvä maaperä.

Mutta.
Nyt olen mullistettu
Kauniin pintakasvun
kellistit kuolemaan.

Nyt minä olen se maaperä
Kaivettu, jauhettu
Murskattu ja lanattu.

Iloitset lapiosi ääressä.
Voikukat ovat poissa;
Otan vastaan siemenesi.

Nyt olen se mikä olen
Kaikki on nurinpäin
Ja niin oikein.

Pelkkää tummanpuhuvaa multaa
Ja lupaus Elämästä.

(Jaakko)

Kommentoi tätä julkaisua

%d bloggaajaa tykkää tästä: