“Samoin tekin, veljeni, olette lailla kuolleita Kristuksen ruumiin kautta kuuluaksenne toiselle, hänelle, joka on herätetty kuolleista, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle” (Room. 7:4).
Paavali opettaa vaikeista teemoista pukien ne ymmärrettävään muotoon: ihmisellä voi hengellisesti olla kaksi puolisoa, joko laki tai Jeesus Kristus.
Laki tarkoittaa ytimeltään Jumalan kymmentä käskyä. Se on armoton kumppani. Laki vaatii täydellisyyttä, käskee ja uhkaa. Laki puolisona ei tunne armoa. Se tuomitsee armotta kumppaninsa, joka ei kaikessa toteuta tahtoaan.
Kristus on puolisona aivan toisenlainen. Kristuksen puoliso saa elää vapaudessa ja levossa. Kristus ei vaadi eikä uhkaa; Hän rakastaa, vaalii omaansa hellästi ja kannattelee suurella rakkaudella.
Laki käskee pyhää elämää mutta saa aikaan vastarintaa ja vihaa (Room. 4:15). Kiltti puoliso jaksaa totella lain komentelua aikansa mutta lopulta seurauksena on loppuunpalaminen ja kapina. Jeesus taasen synnyttää rakkaudellaan puolisossaan vastarakkautta, tervettä kasvua todelliseen ihmisyyteen ja Jumalan tuntemiseen.
Monet Jeesuksen omat kuuntelevat vielä vanhan puolisonsa käskyjä. He ovat niin tottuneita olemaan arvottomia orjia, etteivät he uskalla luottaa uuden Rakkaansa ehdottomaan hyväksyntään ja vapauteen.
Vain Jeesuksen ehdottoman rakkauden ympäröimänä meissä voi näkyä Jumalan tahtomat pyhityksen hedelmät. Uskon kuuliaisuus tarkoittaa kuuliaisuutta uudelle puolisolle. Vanhan – lain – houkutuksiin ei tulisi siis langeta.
