“Kantakoon Aaron aina israelilaisten asioita sydämensä päällä Herran edessä.” (2. Moos. 28: 30)
Vanha Testamentti käyttää paljon palstatilaa ylimmäisen papin kuvaukseen ja syykin on selvä: ylipappi edustaa Herraa Jeesusta Kristusta – Hän on meidän todellinen ylimmäinen pappimme.
Ylimmäisen papin asuun piti kiinnittää 12 korukiveä sekä olkatoppauksiin että rinnan kohdalle tulevaan “kilpeen”. Korukiviin kirjoitettiin Israelin heimojen päämiesten nimet ja ajatus oli, että näin ylipappi kantoi jokaisen israelilaisen Jumalan kasvojen eteen mennessään kaikkeinpyhinpään. Miksi kivet laitettiin olkapäille ja rinnan kohdalle? Olkapää edustaa voimaa Raamatun kielen käytössä, rinta edustaa sydäntä eli rakkautta.
Kristus Jeesus siis kantaa jokaista omaansa Taivaallisen Isän eteen koko voimallaan ja kaikella rakkaudellaan. Jalokiven ominaisuus on siitä ihmeellinen, että se loistaa sitä kirkkaammin, mitä suuremmassa valossa se on. Siis heikoinkin kristitty loistaa Kristuksessa himmentymättömällä loisteella.
Sitten ritakilvessä oli myös uurim ja tummin. Niistä ei ole säilynyt perimätietoa, mutta jollain tavalla niitä käytettiin kysyttäessä Jumalan tahtoa määrättyihin, ihmisten elämään kuuluviin asioihin. Aaronin piti pitää nämä välineet sydämensä päällä, jotta hän kantoi sydämellään aina kaikkia israelilaisten asioita – eli huolia, murheita ja ongelmia.
On lohdullisen huikeaa ajatella, että Jeesuksen sydämellä on tälläkin hetkellä jokaisen lapsensa pulmalliset asiat. Hän pitää niitä sydäntään vasten ihan kuin ne olisivat Hänen omia ongelmiaan. Ja omalla jumalallisella arvovallallaan Hän tuo jokaisen meidän asiamme Taivaallisen Isämme eteen. Hän pyytää jokaisena päivänä – ei mitä tahansa vastausta – vaan juuri sitä vastausta elämäämme, joka on kyllästetty suurimmalla mahdollisella rakkaudella.
