Miksi pelkäämme kyyneleitä? Ehkä siksi, että ne osoittavat armotta avuttomuutemme oman sisimmän ja ulkoisen maailman paineessa.
Ehkä siksi, että kyyneleet ovat merkki haavoittuvuudesta; Elämää ei voi elää kokien sen eri sävyt, jos ei uskaltaudu laskemaan suojia alemmaksi.
Kyyneleet tekevät meistä näkyvän. Ne pysäyttävät näennäisen juoksumme ja kuiskaavat: ”Nyt on hyvä olla hetki hiljaa.”
Kyyneleet osoittavat meidän tarvitsevuutemme. Ne kertovat katkeraa mutta suloista viestiä siitä, kuinka emme ole autonomisia, vaan kuulumme osana johonkin suurempaan.
Kyyneleet voivat olla uuden alun siemen. Kun ne putoilevat katumuksen viestinviejinä poskipäiltämme, olemme jo uuden alun edessä.
Kyyneleet ovat pyhä paikka. Ne saattavat muodostaa juuri sen salaisen avaimen, jolla sydämen lukot avataan ja Vapahtaja pääsee sisään.
Kyyneleet voivat olla minun ja Vapahtajani kohtauspaikka.
Hei!
Nyt minun on pakko peruuttaa blogisi tilaus sähköpostiini, joka oli tukkeutunut postista, eikä puhdistuksen jälkeenkään ole tilaa käytettävissä kuin 99 %. Sain ohjeen peruuttaa näitä säännöllisesti tulevia juttuja. Onnekseni usein blogiasi saa lukea Jeesuksen rakkaat ystävät fb-ryhmässä.
Kiitos hyvistä kirjoituksista ja siunausta elämäänne!
Pirkko Rantaneva
ma 12. elokuuta 2019 klo 18.37 Yksin armosta kirjoitti:
> Jaakko Pirttiaho posted: ” Miksi pelkäämme kyyneleitä? Ehkä siksi, että ne > osoittavat armotta avuttomuutemme oman sisimmän ja ulkoisen maailman > paineessa. Ehkä siksi, että kyyneleet ovat merkki haavoittuvuudesta; Elämää > ei voi elää kokien sen eri sävyt, jos ei uskaltaudu laskem” >
Hei! Ikäviä nuo sähköpostin tilaongelmat. Blogimme on myös Facebookissa nimellä Yksin armosta -blogi, joten tykkäämällä siitä voit saada kaikki julkaisume sitä kautta Facebookin uutisvirtaan luettavaksesi.
Kiitos rohkaisevasta palautteestasi ja siunausta sinulle!