Jotain hellyttävää siinä on: töistä väsynyt mies on rullautuneena vanhan, ruosteisen auton alla, puhkuu ja pyyhkii öljyisellä hihansuulla hikea otsaltaan.
“Siinä oli tehdasvika. Joku myi sen pilkkahintaan, käyttökelvottomana. Kyllä näiden moottoreiden pitäisi kestää 400000km”.
On myös ihmisiä, jotka ovat pahasti epäkunnossa. Jotkut ovat tulleet maailmaan tehdasvikaisina; jotkut ovat kolaroitu ulos rekisteristä; jotkut ovat ottaneet moottoreistaan lyhyen elinkaarensa aikana kaiken irti ja laahustavat nyt tyhjäkäynnillä.
On ihailtavaa, että on ihmisiä, jotka eivät ole valmiita luovuttamaan neljällä pyörällä kulkevien metallilaatikoiden suhteen. He uhraavat vapaa-aikansa vain näyttääkseen, miltä auton piti uutena näyttää ja kuulostaa.
Kunpa ongelma olisi vain ruuveissa, muttereissa ja pelleissä. Mutta entä kun epäkunnossa on -79 vuosimallin suomalainen mies? Tai -56 vuosimallin suomalainen nainen?
Tunnen erään, joka ei tahtoisi ikinä, koskaan luovuttaa tuotantolinjaltaan lähteneiden tuotteiden suhteen. Hän itkee jokaista sivuääntä ja peltilommoa.
Takaisinkutsu huoltoon on kuulutettu ja huoltamot on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Ja ai niin, apumekaanikkoja kaivataan!
