Luovutan itseni rakkaudelle

”Viimein tulin Jumalan pyhäkköön.” (Ps. 73:17)

Aasafin tavoin olen kääntänyt sinulle selkäni ja potkin pihakiviä mustat pilvet pääni yllä. En ymmärrä sinua, Jeesus!

Olet antanut tien, joka saa sieluni laajenemaan ääripisteeseensä ja aina aika-ajoin puhkeamaan kivusta ja surusta.

Olet hiljaa, kun huudan sinua, et auta, vaikka kuinka huidon. Mökötän sinulle.

Sitten tulet vastaan ”Viimein” sanassa. Tartut olkapäähäni ja jää sulaa väliltämme. Minä sulan. Viimein, kaiken päätteeksi, odotuksen ja itkun jälkeen ja silti keskellä elämäni tunnemyrskyä sinä avaat minut ja saan nähdä: siinä Sinä olet.

Ymmärrän yhä vähemmän. Mutta kaipaan sinua enemmän. Laita kätesi olkapäälleni, kuiskaa salattuja sanoja ja käännä minut valoa kohti. Viimein ja jälleen kerran

Tekijä: Jaakko Pirttiaho

kouluttaja, Kansan Raamattuseura

3 vastausta artikkeliin “Luovutan itseni rakkaudelle”

  1. Pystyn seuraamaan kokemuksiasi siihen saakka, kunnes tulevat nämä: ”Sitten tulet vastaan… tartut olkapäähäni… saan nähdä: siinä Sinä olet.” Ja muut vastaavat kokemukset blogiesi lopussa.

    Niihin en yllä. Jumalan läsnäolo on korkeintan häivähdys jossain näkökenttäni laidalla. Se häviää, ennen kuin ehdin kaapata kiinni ja sanoa:”Pysy siinä, etkö ymmärrä, että tarvitsen sinua?”

    Mutta ei. Minä en onnistu saamaan häntä kiinni. ”Olet kuin vieras, joka vain yhdeksi yöksi – jos siksikään – poikkeaa taloon.”

    Tykkää

  2. Kuinka totta, sillä vasta viime aikoina olen muistanut vanhojen hengelliseten ohjaajien käyttäneen termiä ”salattu tie” tai ”viisaus”. Armon evankeliumi herättää kiihkeää kaipausta ja yhtä kiihkeää vastustusta, koska evankeliumin sanoma ei minua miellytä. Olen ylpeä ja hengellisesti sokea , jota kaita tie ei houkuttele. Kuinka monta kertaa olenkaan lähtenyt väärille teille – fariseusten tavoin halunnut uhrautua, tulla marttyyriksi, parhaaksi puhujaksi, innokkaimmaksi todistajaksi jne.. Mutta suostua köyhäksi – riisuutua omasta hurskaudestaan ja kuolla itselleen – se on tuntunut mahdottomalta, suorastaan järjettömältä, hulluksi uskovaiseksi heittäytymiseltä.
    Kuitenkin Jeesus itse asettaa pienen lapsen opetuslastensa esikuvaksi ja sanoo: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut tömön viisailta ja oppineilta, mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt” (Matt. 11:25, 26).

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: