“Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde” (Ps. 36: 9-20).
Vaikka olenkin elämän kuristusotteessa ja sieluani repivät sen armottomat ja syvälle uppoavat kynnet, Sinun luonasi on tarjolla herkkuja, jotka parantavat haavani ja nostavat minut uuteen toivoon.
Olen tyhjin käsin, riisuttuna yksi vahvuus ja ylemmyyden syy kerrallaan mutta Sinun luoksesi saa tulla avuttomana, köyhänä ja puutteellisena. Sinä et soimaa vaan olet odottanut minua joka päivä luoksesi.
Sinä olet se lähde, joka juoksee elämää uupuneeseen olemukseeni. Sinä käännät yhä uudelleen ja päättäväisesti harhailevan katseeni Sinuun, jotta saisit jakaa rikkauksia, suurempia kuin ne, jotka matkallani olen menettänyt.
Elämän herkut ovat täytyneet lentää pois ja monta itkua on täytynyt itkeä Moorian epätoivon vuorilla, mutta vain tyhjänä saa täyttyä ja vailla suuntavaistoa löytää uuden suunnan ja merkityksen.
Se olet Sinä, herkkujen Kuningas, virtaava Lähde, intohimoinen Rakastaja.
