”Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat lumivalkeiksi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat villanvalkoisiksi” (Jes. 1:18).

Kutsu oikeudenkäyntiin on kajahtanut. Suuret tammiset ovet esittäytyvät jylhiltä edessäsi ja ilkkuvat tulevaa kohtaloasi.

Syytekirjelmä on ollut kaikkien nähtävillä. Se on aukoton ja vastaansanomaton. Ihan kuin joku olisi tiennyt pimeässäkin tehdyt salaisuutesi.

Vartijat avaavat ovet ja siirryt kaikkien nähden maan ankarimman tuomarin eteen. Valahdat etanaksi, ajatuksesi harhailevat.

Tammiovet sulkeutuvat ja jotain muuttuu. Astut tilaan, joka on täynnä Läsnäoloa. Armo istuu valamiesten paikalla ja totuus hymyilee kirjurin penkillä.

Salissa on kaikki vanhaa puuta. Punainen maali koristaa tuomarin korkeaa pöytää. Pöydän takana näet lempeäsilmäisen Ikiaikaisen.

Otat päättäväisesti askeleen toisensa perään kohti tuomaria. Armo levittää kätensä ja totuus lukee erään kuuluisan elämänkerran kohokohtia.

Mikset tullut aikaisemmin? Pelottiko sinua? Täällä sinua ei odottanut tuomio – ei, täällä oli jotain mitä olisit aina tarvinnut.