”Kurjista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät saavat levätä turvassa” (Jes. 14:30).

Jumala ei kohdista sanojaan ainoastaan menestyville. Ei myöskään hyville tai keskivertoparjääville. Hän ei tyydy kurottautumaan vain kärsivien puoleen; Myötätunto sykähtelee vahvan kiihkeästi niitä kohtaan, jotka ovat päätyneet inhimillisen toivon ulkopuolella.

Kurjimmista kurjimpien ulkopuolella ei voi olla enää kukaan. Ilmaisussa on kerätty kaikki kärsivät ja vielä heidän joukostaan koottu huono-osaisimmat. Siihen joukkoon mahdun minä ja varmasti sinäkin.

Jumala ei sano, että kurjista kurjimmilla on käynyt huono tuuri. Hän ei voivottele kädet levällään ja avuttoman hölmistynyt ilme kasvoillaan. Jeesus käärii hihansa, laittaa kuluneet sandaalit jalkaansa ja lähtee juoksemaan jokaisen eksyneen perään.

Kurjat ja vielä kurjemmat ovat turvassa laitumella, jonne Herra Jeesus Kristus on heidät yksitellen hakenut. Laitumella on hyvä olla, koska Vapahtaja on lähellä.

Kurjat lampaat saattavat olla edelleen menneisyyden näännyttämiä ja tulevaisuutta pelkääviä – silti jokaisessa yhteisessä katseen sadasosassa Jeesuksen kanssa ovat vihreät niityt ja tulvivat lähteet.

(Seuraavan kuukauden ajan julkaisemme jo aiemmin kirjoitettuja, ennen julkaisemattomia tekstejä.)