”Tyttäresi kuoli. Miksi enää vaivaat opettajaa?” (Mark. 5:35).
Miten pienet sanat voivat tuhota elämän? Miten kaksi sanaa riittää viiltämään sydämen auki ja jättämään sen autiomaahan petojen ruuaksi.
Jairukselle ne sanat olivat: ”Tyttäresi kuoli.” Meille ne voivat olla samat. Ne voivat olla myös toisenlaiset mutta yhtä murskaavat: ”Joudut työttämäksi / Sinulla on syöpä / Haluan avioeron/ Minulla on toinen/ Täällä haisee home”
Jairoksen onneksi Jeesus myös kuuli nuo kaksi sanaa (5: 36). Jeesus kuuli edelleen ystävien johtopäätöksen: ”Miksi enää vaivaat opettajaa?” Se tarkoitti: Miksi enää pyydät apua, miksi enää toivot asioihin muutosta? Suostu toivottomuuteen, menetykseen, suostu uskomaan, että Jeesuksella ei ole asiaan ENÄÄ mitään sanottavaa.
Jeesus vastasi 2+2 sanakompolla: ”Älä pelkää, usko ainoastaan!” Vielä huutomerkki päätteeksi korosti Jeesuksen sanojen intensiivisyyttä. Eihän Jairos jaksanut enää uskoa, hän laahusti Jeesuksen perässä sisältä kuolleen ihmisen tavoin. Mutta Jeesus uskoi molempien puolesta.
Kaksi sanaa voivat tuhota elämän. Mutta kaksi sanaa voivat herättää henkiin. Ihmisten sanat varastavat toivon, Jumalan sanat lahjoittavat yltäkylläisyyden.
Onko sinulle sanottu, että on jo liian myöhäistä, enää ei kannata odottaa Jumalaa? Arvaa, mitä Jeesus tahtoisi sanoa sinulle vastineeksi? Niin, luota niihin sanoihin!
Olipa kirjoitus, joka puhuttelee molemmilta kanteilta. Tuokin vielä, että Jeesus uskoi Jairoksen puolesta… Onneksi Hän tekee sitä meidänkin puolestamme, jotka laahustamme omien toivottomuuksiemme kanssa.