”Herra, isiemme Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä kansassasi tämä mielenlaatu, niin että se haluaa aina pysyä lähelläsi.” (1. Aik. 29:18)

Daavid oli pitämässä viimeistä suurta puhettaan kansalle ja puheen sisältö koski hänelle rakasta aihetta, tulevaa Jumalan temppeliä. Sitä varten Daavid oli tehnyt paljon valmisteluja ja nyt puheensa yhteydessä hän velvoitti kansaa auttamaan rakennustöissä poikaansa Salomoa. Daavid samalla itse lahjoitti valtavan omaisuuden temppelihanketta varten, koska hän rakasti Jumalaa (29:3). Samoin kansa antoi auliisti omastaan (29:6). Daavid totesi, että tämä mielenlaatu palvella Jumalaa auliisti ja iloiten oli Jumalan antamaa lahjaa.

Haluan nyt kirjoittaa vajavaisella ymmärrykselläni Jumalan suvereenisuudesta. Kaikki Jumalan syvemmin tunteneet ovat saaneet nähdä Jumalan olevan suurempi kuin mitä heidän käsityskykyynsä mahtui. Mooses näki, että kaikki on Jumalan vallassa (5. Moos. 32:39), Jeremia itkee Jumalalleen tajutessaan, ettei ihmisen askeleet ole hänen omassa vallassaan ja huutaa Jumalaa kääntämään kansan mielenlaadun.

Uskossa kasvu on kahdenlaista ymmärryksen lisääntymistä; toisaalta se on sen sisäistämistä, miten pieni on ihminen ja toisaalta sen käsittämistä, miten Jumala on kaikki kaikessa. Tämä on vastoin harhaoppien ydintä, niissähän uskotaan ihmisen mahdollisuuksiin ja siitä seuraa erilaiset synergiaopit (yhteistyöopit).

Jumalan suvereenisuuden korostaminen ei mitätöi ihmisen vastuuta. Mutta se auttaa meitä ymmärtämään, miten riippuvaisia olemme Herrasta Jeesuksesta. Meissä itsessämme ei ole halua lähestyä Jumalaa, ei luopua synneistämme eikä palvella lähimmäisiämme. Turhaan etsimme näitä tärkeitä ominaisuuksia omista tunteistamme tai yritämme saada niitä itse aikaan. Sen sijaan meissä tulee olla tämä Daavidin ja muiden pyhien mielenlaatu: anna Jumala, vaikuta, säilytä, nosta ja kanna!

Jumala vaikuttaa meissä kaiken hyvän Raamatun ja Henkensä avulla. Hänen Henkensä avaa meille evankeliumia ja sitä oppiessamme meihin luodaan yhä lisääntyvää halua luopua väärästä ja lähestyä Jumalaa sydämemme halulla. Kaikki on Jumalasta. Eikä tämä Jumala ole oikukas, etäinen ja mielivaltainen vaan Hän on sinun Jumalasi. Suvereeni Jumala on samalla läheinen Isä.