Korput huutavat

”Minä annan puhjeta purot paljaille kukkuloille, lähteet laaksojen pohjiin. Autiomaan minä muutan vesilammikoiksi ja kuivan maan lähteiksi” (Jes. 41: 18).

Kun vettä ei ole, sitä ei kertakaikkiaan ole. Jano valtaa mielen, olemuksen, ihmissuhteet. Se värittää kaiken.

Kun kristitty ei saa hengellistä juomaa, hän nääntyy. Hänen mielensä täyttää jano, jota hän yrittää juosten tyydyttää.

Jumala etsii vain ja ainoastaan omiensa ruokkimista. Mahdollisimman laajassa mielessä; vain sinua ja minua sydämellään kantaen.

Kun vettä ei ole, Jumala luo sitä. Hän kutsuu kukkulat, laaksojen pohjat ja autiomaat palvelukseensa. Hän ei tarvitse vesilähteitä, kaivoja ja reheviä multa-alueita.

Kun Jumala avaa vesilähteensä valitsemiensa korppujen kautta, se on todellinen ihme: kukapa valitsisi juottaa janoista erämaan hiekassa?

Korput huutavat – vettä on tarjolla. Yllättävistä paikoista.

Julkaissut Jaakko Pirttiaho

kouluttaja, Kansan Raamattuseura

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: