”Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.” (Jes. 43:19)
Katsoessani tänään aurinkoisena aamuna ikkunasta ulos, ajatuksiini nousi tuo Jesajan kirjan väkevä lupaus. Myös edellinen jae, jossa kehotetaan jättämään entisten asioiden muistelu. Eikä niistä pidä enää välittää mitään!
Jumalan ihmeellisen luomistyön voimasta kylmän talven jälkeen auringon lämmittäessä puihin ja pensaisiin puhkeaa pienen pienet hiirenkorvat. Nurmikot alkavat vihertää ja monivuotiset kukkaset nostavat versojaan.
Järvet lainehtivat vapautuneina jääpeitteistä. Kauniin seesteinen on tuo näkymä. Muuttolinnut ovat lentäneet takaisin ja rakentavat jo pesiä. ”Oi, katso mikä aamu, yön varjot katoaa ja linnut pienimmät ylistää Jumalaa…”, soi mielessäni laulu.
Kiitollisena katson kaikkea tätä luonnon virkoamista ympärilläni. Sitä, miten Jumala luo uutta ja luonto puhkeaa kukoistamaan. Piilosta roudan alta alkaa uusi kasvu kohti valoa.
Mitä Herra lupaakaan meille luomilleen ihmisille? Ilmestyskirjan jakeesta viisi: ”Katso uudeksi minä teen kaikki…” Tämä on Jumalan sana. Uutta taitaa kuitenkin syntyä vasta hengellisen erämaan jälkeen, joka on Herran sallima nöyrtymisen oppikoulu. Se voi olla välillä jopa kiehuvan tulinen pätsi.
Oppikoulun korpitiellä näkökyky uhkaa samentua ja määränpää hämärtyä. Nääntyneelle virvoittavat vedet tuntuvat olevan valovuosien päässä – täysin ulottumattomissa. Myös luottamus ja usko rakastavaan Jumalaan horjuu. Toivo ja ilo taivaan kansalaisuudesta ovat tipotiessään.
Jumalan tarkoituksena on puhdistaa mainen kulta. Virren tekijän sanoin puhdistuminen tapahtuu ”vain vaivain valkeassa.” Seulominen tekee sanomattoman kipeää. Siinä riisutaan omavoimaisuus, ylpeys ja tuomiomieli elämässään epäonnistuneita, särkyneitä ja langenneita kohtaan.
Kaikkivaltias Jumala suuressa rakkaudessaan meitä kohtaan tahtoo luoda uutta. Se voi olla hyvin pieniä alkuja, mutta niitä ei pidä väheksyä. ”Sillä kuka pitää halpana pienten alkujen päivän…” (Sak. 4:10)
Kuten muuttolinnut löytävät vuosi vuoden jälkeen reittinsä uudelleen takaisin. Niin meille on valmistettu yksin armosta rakkaudella ”reitti” Jeesuksen sovitustyön tähden Isän Jumalan tykö. Hänen yhteyteensä, joka on kaiken luonut ja tekee jatkuvasti uutta sekä myös ylläpitää maailman kaikkeutta Kaikkivaltiaana Herrana.
M.E.
